Ajankohtaista

Yhdeksän kuukauden odotus päättyi toivotusti, vaikka lopussa olikin tulla kiire.

Työmme on auttaa asiakkaitamme muuttamaan maailmaa. Jotta siihen olisi sopivat puitteet, päätimme itse muuttaa pääkonttorimme sijaintia. Yli 24 Kaisaniemessä vietetyn vuoden jälkeen muutimme kirjamme Kallioon elo–syyskuun vaihteessa.

Muuttoajatus heräsi jo viime vuoden lopulla, ja nyt yhdeksän kuukauden kuluttua se viimein toteutui suunnitellusti. Kätilöinä toimineille se on teettänyt melkoisesti töitä.

Uusi osoitteemme on Kaikukatu 2 C. Talo on Helsingin tunnetuimpia, entinen Elannon pääkonttori, joka valmistuessaan 1928 kruunasi koko osuusliikekorttelin. Talo on vain kaksi vuotta vanhempi kuin entinen tukikohtamme, mutta sen tyyli ja tunnelma ovat kuitenkin jotain ihan muuta.

Väinöt asialla

Elannon pääkonttorin suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio toisen Väinön, eli Elannon vahvatahtoisen toimitusjohtajan Väinö Tannerin toiveita kuunnellen. Tanner oli toimitusjohtajan tehtävänsä ohessa suomalaisen politiikan keskeinen vaikuttaja vuosikymmenten ajan. Talon valmistuessa hän oli ehtinyt toimia jo mm. pääministerinä.

Väinö V. suunnitteli taloon kaimalleen myös asunnon, josssa Tanner perheineen asui vuosikymmeniä. Asunnossaan Väinö Tanner oli silloinkin, kun hänet 1945 pidätettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä varten.

Yhdessä Väinöt saivat 20-luvun lopulla aikaan varsin komean klassismia edustavan pytingin, jossa on vaikutteita mm. Tukholman kaupungintalosta. Ulkoa päin talo on hillityn yksinkertainen, mutta sisältä löytyy mm. puhdaslinjaista art decoa ja marmoria. Monet talon tiloista on syystäkin suojeltu.

Taiteen, talouden ja tekemisen talo

Pääkonttorikäytössä itsenäisen Elannon kukoistuksen aikoina talosta löytyivät mm. Elannon Näyttämön käytössä ollut juhlasali, säästökassan pankkisali, edistyksellinen avokonttori, kahvila, Elannon lehden toimitus sekä itäpäädyn yläkerran voimistelusali. Myöhemmin 90-luvulta lähtien talo ehti olla pari vuosikymmentä Helsingin opetusviraston käytössä.

Nyt voimistelusali on otettu aivovoimistelukäyttöön, kun asettauduimme sinne elo–syyskuun vaihteessa. Lisäksemme talosta löytyvät mm. ravintolat Tanner ja Väinö Kallio (sekä Kallio Jazz Season -klubi), tuotantoyhtiö, rahoitusalan yritys, start-upeja, toimistohotelli, kuntosali sekä joogasali.

”Talo nimeltä Väinö” on siis saanut jatkoa aktiivisena uuden tekemisen keskuksena. Se on aika luontevaa, sillä talossa oli vahvaa pöhinää jo vuonna 1928.

Kuva: Aarne Pietinen 1935, Museoviraston kokoelma